Avaintekijämenetelmä toimenpiteisiin, joihin sisältyy nostamista, kannattelua ja kantamista
Käyttöohjeet arvioitaessa työympäristöä
Arviointi koskee periaatteessa käsin tapahtuvaa taakkojen käsittelyä yhden työpäivän aikana . Jos taakan paino ja/tai asennot muuttuvat yksilöllisen työtehtävän aikana, on muodostettava keskiarvot. Jos
joihinkin käsin tapahtuviin työtehtäviinsisältyy huomattavan erilaisia toimenpiteitä, ne on
arvioitava ja dokumentoitava
erikseen.
Kolme seuraavaa vaihetta ovat välttämättömiä arvioinnin kannalta:
1. Ajanluokituspisteiden määrittely,
2. Avaintekijöiden luokituspisteiden määrittely ja
3. Arviointi.
Määriteltäessä luokituspisteitä on sallittua käyttää välivaiheita (interpolointi). Jos esim. esiintymistiheys on 40, ajanluokituspiste on 3. Ainoa poikkeus on tehollisen taakan paino
40 kg tai enemmän miehille ja
25 kg tai enemmän naisille. Näiden taakkojen lukema on aina 25.
Avaintekijämenetelmälomake toimenpiteille, joihin sisältyy
nostaminen, kannattelu ja kantaminen voidaan ladata tästä:
Vuorovaikutteinen ATM-lomake toimenpiteille, joihin sisältyy nostaminen, kannattelu ja kantaminen (pdf-tiedosto, 228 kB)
Tämä vuorovaikutteinen lomake on mahdollista täyttää tietokoneella ja se laskee automaattisesti työtehtävään liittyvän riskiluvun. Tuloksen voi tallentaa tietokoneelle.
Muita hyödyllisiä asiakirjoja, jotka käsittelevät tätä menetelmää:
Tulostettava ATM-lomake toimenpiteille, joihin sisältyy nostaminen, kannattelu ja kantaminen (pdf-tiedosto, 110 kB)
Tätä lomaketta voidaan käyttää ilman tietokonetta paperi-kynäarviointia varten.
Lyhyt oppitunti, joka sisältää esimerkkejä ja vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin (pdf-tiedosto, 2 MB)
Tämä lyhyt oppitunti tarjoaa hyödyllisiä tietoja avaintekijämenetelmän soveltamisesta käytännössä, siinä annetaan arviointiesimerkkejä ja vastaukset usein esitettyihin kysymyksiin.
Huomio!
Tämä menetelmä soveltuu vain työympäristön orientoivaan arviointiin taakkojen nostamisessa ja kantamisessa. Siitä huolimatta perusteelliset tiedot arvioitavasta työtehtävästä ovat välttämättömät, kun määritellään aikalukema, taakan lukema, ja työympäristön lukema. Jos tätä tietoa ei ole, arviointia ei saa tehdä. Karkeat arviot tai oletukset saavat aikaan vääriä tuloksia.
1. vaihe: Ajanarviointipisteiden määrittely
Ajanarviointipisteet määritellään taulukon mukaisesti erikseen kutakin kolmea taakkojen käsittelyn muotoa varten.
- Kun on kyse käsin tapahtuvista työtehtävistä, joille on tyypillistä lyhytaikaisen nostamisen, laskemisen tai siirtämisen säännöllinen toistuminen, yksittäisten toimenpiteiden määrä määrittelee ajanarviointipisteet.
- Kun on kyse käsin tapahtuvista työtehtävistä, joille on tyypillistä taakkojen kannattelu, lasketaan kannatteluun kuluva kokonaisaika.(kokonaisaika = kannattelutoimenpiteiden määrä x yksittäisen kannattelutoimenpiteen kesto)
- Kun on kyse käsin tapahtuvista työtehtävistä, joille on tyypillistä taakan kantaminen, lasketaan kokonaismatka, joka taakkaa kannetaan. Oletuksena on keskimääräinen kävelynopeus 4 km/t ≈ 1 m/s.
2. vaihe: Taakan, asennon ja työympäristön luokituspisteiden määrittely
2.1 Taakan paino
- Taakan luokituspisteet määritellään taulukon perusteella erikseen miehille ja naisille.
- Jos arvioitavan työtehtävän aikana käsitellään erilaisia taakkoja, voidaan antaa keskiarvo, jolloin suurin yksittäinen paino miehille ei ylitä 40 kg ja naisille 25 kg. Vertailutarkoituksessa on myös mahdollista käyttää taakan huippuarvoja. Näiden huippujen pienentynyttä esiintymistiheyttä on kuitenkin pidettävä perustana eikä kokonaisesiintymistiheyttä.
- Kun on kyse nostamis/kannattelu/kantamis/laskemistoimenpiteistä, on laskettava tehollinen taakka. Tehollinen taakka on se painovoima, jonka vastapainona työntekijän on tosiasiassa oltava. Taakka ei siksi aina ole sama kuin kohteen paino. Kun laatikkoa kallistetaan, vain noin 50 prosenttia sen painosta vaikuttaa.
- Kun taakkoja työnnetään ja vedetään, tarvitaan erillistä arviointia.
2.2 Asento
Asennon luokituspisteet määritellään taulukon piktogrammien mukaisesti. Tyypillisiä asentoja taakkojen käsittelyn aikana on käytettävä arvioitaessa yksilöllistä toimenpidettä. Jos työn aikana otetaan erilaisia asentoja, on mahdollista muodostaa keskiarvo asennon luokituspisteistä arvioitavaa tehtävää varten.
2.3 Työolosuhteet
Työolosuhteiden luokituspisteiden määrittämiseksi on käytettävä suurimman osan ajasta vallitsevia olosuhteita. Satunnaista epämukavuutta, jolla ei ole vaikutusta turvallisuuteen, ei oteta huomioon. Turvallisuuden kannalta merkittävät indikaattorit on kirjattava tekstiruutuun ”Työpaikan tarkastus muista syistä”.
3. vaihe: Arviointi
Jokainen tehtävä arvioidaan
toimenpiteeseen liittyvän riskiluvun perusteella (lasketaan lisäämällä avaintekijöiden luokituspisteet toisiinsa ja kertomalla ne ajanarviointipisteiden kanssa).
- Arvioinnin perusta koostuu biomekaanisista toimintamekanismeista yhdistettynä annosmalleihin. Tässä otetaan huomioon se, että selkärangan alaosan sisäinen rasitus riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka pitkälle eteenpäin vartaloa taivutetaan ja taakan painosta ja se, että rasitus lisääntyy, kun taakan käsittelyn kesto ja/tai esiintymistiheys, vartalon sivulle taivuttaminen ja/tai kiertyminen lisääntyvät.
- Arvioinnin yhteenveto on vaikeaa joidenkin käsin tapahtuvien käsittelytehtävien osalta, koska ne ylittävät tämän orientaatioanalyysin alan. Ne edellyttävät yleensä laajempia työnanalyysimenettelyjä, jotta riskien arviointi olisi mahdollista.
- Muutostarpeet
Riskien arviointi tarjoaa välittömät todisteet muutosten tarpeista ja lähestymistavasta. Periaatteessa on poistettava syyt, jotka aiheuttavat korkeat luokituspisteet. Kun on kyse suuresta ajanluokituspistemäärästä, voidaan soveltaa organisatorisia säännöksiä, jos taakan luokituspistemäärä on suuri, voidaan vähentää painoa tai käyttää nostolaitteita ja jos asennon luokituspistemäärä on suuri, ergonomisia olosuhteita voidaan parantaa.